kaarlemanty

Minne itse rakentaisit?

Helsinkiin tarvitaan uusia asuntoja lähivuosina. Mutta minne: metsään vai ruuhkaisen ja meluisan valtaväylän varteen? Kenties jopa sinun takapihallesi?

Vahvasti otetaan kantaa minne pitäisi rakentaa, mutta sanomatta jää, miksi ja minkälaista tulisi rakentaa. Helsingissä oli 1960-luvulla noin 100 000 asukasta vähemmän kuin nyt. Arvion mukaan väestö kasvaa seuraavan parin vuosikymmenen aikana yli 850 000 asukkaaseen. Jotta tämä olisi mahdollista, tarvitaan uusia asuntoja. Kaikki eivät niitä halua.

Väestön kasvu on vain osa perusongelman kokonaiskuvasta. Väestönkasvua suurempi muutos on ruokakuntien koon muuttuminen. Helsingissä oli 1960-luvulla noin 20 000 sinkkutaloutta, nyt niitä on 150 000. Yhden hengen huoneistoista on huutava pula ja se näkyy myös yksiöiden markkinahinnassa. Helsingin päättäjät suosivat suuria 4h ja 3h huoneistoja, vaikka tarve on jotain muuta. Nyt riitelemme siitä, minne pitäisi rakentaa. Eikö meidän pitäisi keskustella siitä mitä pitäisi rakentaa?

Helsingin pinta-ala on noin 21 400 hehtaaria, tästä viheralueita yli 10 000 hehtaaria. Metsää on noin 4-5 000 hehtaaria ja peltoja sekä niittyjä noin 1 000 hehtaaria. Kaikesta viheralasta luonnonmukaisia elinympäristöjä on noin 64% eli yli 6 000 hehtaaria. Vertailun vuoksi: Malmin vanha lentokenttä on noin 138 hehtaaria ja sinne kaavaillaan asuntoja noin 25 000 hengelle. Näin siis Helsingin omien tilastojen valossa.

Tänään Helsingissä on enemmän metsää kuin kantakaupungissa pinta-alaa. Kuka vielä väittää, ettei meillä olisi rakentamiseen tarvittavaa maata? Tilastojen mukaan Helsingissä on tilaa rakentamiselle. Kysymys on lähinnä tahdosta.

Poliitikot esittävät julkisesti, että on tahtotilaa rakentaa lisää asuntoja. Kuitenkin toimenpiteet antavat ymmärtää, että asiassa ei olla tosissaan. Pessimisti voisi jopa väittää, että ei ole tiettyjen intressiryhmien etu, että Helsingistä poistetaan asunto-ongelma. Yksiöiden ja kaksioiden liian runsas rakentaminen romahduttaisi nykyisen kaupungin kasvun jarruttamisen. Ei haittaa, että tämä maksaa veronmaksajille asumismenoina valtavasti ja maksettuina asumistukina vielä enemmän.

Uuden yleiskaavaluonnoksen kohteet, jotka sijoittuvat Keskuspuiston alueelle edustavat myös omaa tarkoitusperäänsä. Tarkasti ja taiten valitut kohdat Keskuspuistosta ovat saaneet valtavan määrän Helsinkiläisiä valittamaan puiston kaventamisesta ja tuhoamisesta. Siirtolapuutarhan muutaman palstan poistaminen sai sen käyttäjät ja heidän lähipiirinsä jaloilleen. Osui ja upposi, hyvin agitoitu.

HSY:n raportin mukaan suunniteltu kaupunkibulevardien rakentaminen lisää kuolleisuutta ja aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja. Helsingin virkamiehet ovat itse todenneet, että kaupunkisuunnittelu on haittojen ja hyötyjen tasapainottamista. THL:n tutkimuksessa on todettu, että kapea katukuilu ja alhainen nopeus lisäävät kuolleisuusriskiä merkittävästi, eli käytännössä kaupunkibulevardi tulee olemaan todennäköisempi kuolinsyy kuin liikennekuolema. Kaikki tämä on ollut tiedossa, kun kaupunkibulevardi-visiota on kudottu. Harkittu ja tahallinen teko, joka toteutetaan paheksuttavin keinoin.

Eikä tässä vielä kaikki. Vuoteen 2050 mennessä arvioidaan, että liikenne kasvaa nykyisestä lähes 50%. Tiekuljetuksissa nousu on korkein. Liikenteen kasvu on seurausta väestönkasvusta ja taloudellisesta kehityksestä. Ulkomaankauppaa ei voi edelleenkään hoitaa polkupyörillä. Liikenteen älyratkaisut tai sähköajoneuvot eivät valitettavasti pelasta maailmaan ihan hetkessä. OECD:n ennuste kuvaa, että vielä 2040-luvulla yli 90% autoista käyttää öljypohjaisia polttoaineita.

Uuden rakentaminen tai täydennysrakentaminen on tietysti hankalaa, koska suuri enemmistö ei halua, että se koskee heidän omaa takapihaansa. Rakentamiseen liittyvä valitusoikeus on meillä erittäin hidas, työläs ja kallis. Kuka tahansa kaupunkilainen voi valittaa, vaikka rakentamisen kohde ei olisi edes samassa kaupunginosassa.

Helsingissä asemakaavavoista valitetaan usein. Käsittelyaikaan menee helposti useita vuosia. Hallinto-oikeudet käsittelevät asemakaavavalituksia keskimäärin 11 kuukautta ja korkein hallinto-oikeus 14 kuukautta. Kaupunkitarina kertoo, että Vuosaaren sataman kaavaa hidastettiin erään yksityishenkilön toimesta yli kymmenen vuotta. Motiivina oli kesämökin maiseman menetys. Prosessia pidettiin yllä rahan voimalla, vaikka lopputulos oli vääjäämätön. Eikö tämä ole jo demokratian halventamista ja ainakin moraalisesti rangaistavaa? Laki on ihmisten tekemä ja siinä on selkeä valuvika. Miksi sitä ei korjata? Tämäkin on tahdon asia.

Nykyinen tilanne ja saamattomuus antaa ymmärtää, että asuntopulaa ei haluta poistaa. Kasvua jarrutetaan tarkoituksella. Kyse on vähemmistön ajamasta utopiasta, ei Suomen edusta. Kyse on siis valinnoista. Valitkaa jatkossa huolella, kuka asioitanne hoitaa.

Kaarle Mänty
Yrittäjä ja stadilainen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Toisaalta mitä niitä rakentamaan kun asumisensa itse maksavia tulijoita ei ole?

Toimituksen poiminnat